Infonäytön valinta

Infonäytöistä puhuttaessa sisältö on kuningas mutta kuninkaalla ei ole vaatteita jollei näyttöpinta ole mietitty oikein kohteeseen.
Tässä muutamia vinkkejä näytön valintaa:

 

  1. Ammattinäytön vai ns. kuluttaja malli.
  • Valitse aina ammattinäyttö.
  • Ammattinäytöt aina kirkkaampia
  • Pitempi käyttöikä 16/7 tai 24/7
  • Häikäisysuoja – Auringonvalo ei peilaa näytöstä ikävästi
  • Valoanturit säätävät näytönkirkkauden päivänvalon mukaan.
  • Automaattinen virranhallinta
  • Näytön näppäimet voidaan lukita
  • Paremmat takuut
  • Näyttöjä voidaan käyttää vaaka/sekä pystyasennossa
  1. Katselukokemus
  • Yksitärkeimmistä asioista. Parhaat ammattinäytöt tarjoavat erinomaisen katselukulman ja väritarkkuuden, voit tällöin varmistua, että markkinointimateriaali, tuotteet, yrityslogot toistuvat niin kuin pitää.
  1. Ympäristötekijät ja ympäristön valo
  • Mitä kirkkaampi ympäristö sitä kirkkaampi pitää olla näyttöpaneeli – kirkkaudet vaihtelevat 500 – 5000 nitsin välillä. 
  1. Näytön hallinta
  • Kuinka näyttöä hallitaan? Huonolla ja vaikealla sisällönpäivityksellä info-näytön lisäarvo laskee huomattavasti
  1. Näytön tarkkuus
  • Riittääkö Full HD, vai tarvitaanko 4K.
  1. Näytön sijainti
  • Sisälle, Ulos, Kylmä, Kuuma. Tarvitaanko iskunkestävä kotelo?
  1. Luotettavuus
  • Näytössä pitäisi olla sisäänrakennettu ominaisuus, jos esim. verkkoyhteys katkeaa että koskaan näytöllä ei lue NO SIGNAL

Lamppu vai Laserprojektori ?

Perinteisellä lamppuprojektorilla on edelleen monia käyttökohteita. Kun projektorit tulivat markkinoille lampun tyypillinen käyttöikä oli noin 500 tuntia.

Huomioitavaa on, että lamppuprojektorien, hybridien ja laserprojektoreiden valmistajan ilmoittamat tunnit ei tarkoita sitä kuinka kauan valonlähdettä voi käyttää vaan kuinka kauan valonlähde säilyttää alkuperäisen valotehonsa ennen kuin valoteho tippuu 50% alkuperäisestä valotehosta.

Nykyään lampputekniikalla olevaa projektoria voi käyttää täydellä teholla n.3000 – 6000 tuntia, lukuun ottamatta todella valo tehoisia projektoreita, joissa käyttötunnit jää n. 2000 tuntiin. ECO tilassa projektorien käyttöikä kasvaa 5000-8000 tuntiin.

Vertailun vuoksi normaalitilassa käytettävälle laserprojektorille luvataan käyttöiäksi 16 000 – 20 000 tuntia ja joka vuosi käyttöikä paranee entisestään, kun uusia malleja tulee.

Joissakin malleissa käyttöiäksi ilmoitetaan 30 000 tuntia – mikä on käytännössä 24/7 käyttöä 4 vuotta!

Valonlähteen vaikutus kuvaan

Laserprojektorit tarjoavat yleensä laajemman väriavaruuden ja tämän myötä yleensä paremman kuvan. Jos käyttö on pääasiassa Excelien, PowerPointien ja muiden asiakirjojen näyttöä lampputekniikka saattaa olla edelleen käyttökelpoinen.

Lamppuprojektorien kustannukset

Vuosi vuodelta lamppujen hinnat ovat tulleet reippaasti alas.1000 – 3000 euron lamppuprojektoreissa lamppujen hinnat pyörivät noin 79 -200€ suuruusluokassa. Kalliimmissa ja valo tehoisimmissa lamppuprojektoreissa hinta saattaa olla vielä 300- 600€.

Lamppujen hinnoissa on toki huomioitava, että kustannus ei muodostu pelkästään lampun hinnasta, vaan on hyvä miettiä myös lampun vaihto. Kuka vaihtaa lamput ja mitä tämä maksaa?

Suurin osa projektoreista asennetaan kattoon tai seinään projisointipinnan yläpuolelle. Tarvitaan tikkaat, mies/nainen ,työkaluja ja aikaa jota menee tähän X määrä. Lampun vaihdon jälkeen on huomattava, että lamput sisältävät elohopeaa joten sekajätteen sekaan näitä ei saa heittää.

Käyttökustannuksissa laserprojektorit ovat selkeästi edelle huoltovapauden ansiosta.

Ovatko laserprojektorit luotettavampia?

Nopeasti ajateltuna vastaus on KYLLÄ. Kaikissa projektoreissa on virtalähteet, piirilevyt, tuulettimet ja muut komponentit, jotka ovat yleensä samat sekä laser- että lamppuprojektoreissa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka laser tekniikalle voidaan ilmoittaa suuret käyttötunnit voi vika tilanteet olla samanlaisia niin lamppu kuin laserkoneissakin.

Laserprojektorien huonot puolet verrattuna lamppuprojektoreihin?

Hinta. Tämäkin ero pienenee vuosi vuodelta, kun tekniikkaa kehittyy ja uusia malleja tulee markkinoille.

Audiovisuaalinen tekniikka vaatii runsaasti osaamista

Siinä missä sanapari ”audiovisuaalinen” typistyy yksityiskohteessa tarkoittamaan kellarikerroksen viihdeluolaa, jossa videotykki pyörii ja kaiuttimissa jytisee, puhutaan yritys- ja julkisrakentamisessa paljon enemmästä.

Audiovisuaalinen tekniikka on noussut tällä vuosikymmenellä yhä kiinteämmäksi osaksi verkotettavaa sähköistä talotekniikkaa. Vähänkin vaativammissa kohteissa AV-järjestelmät toteutetaan erillisverkkoina, jolloin ne muodostavat merkittäviä osakokonaisuuksiaan niin hyötysignaalin siirron, ohjauksien kuin virranjakelunkin osalta. Monitoimi- ja konserttitalotyyppisessä rakentamisessa AV-järjestelmiä palvelevien erillisverkkojen kenttäpisteiden määrä kasvaa helposti jo suuremmaksi kuin kaikkien muiden yhteensä.

Sähköisen talotekniikan erikoisalana AV-tekniikka vaatii entistä korkeampaa asiantuntemusta, varsinkin kun entistä useammin tasapainotellaan IT:n rajapinnalla, ja AV-järjestelmät integroidaan älykkään talotekniikan kokonaisuuteen siinä kuin kulunvalvonta ja tavanomainen kiinteistöautomaatiokin.

 

Kuvahaun tulos haulle av installation

Laatuketju kuntoon

Kaiken digitalisoituessa AV-tekniikan määrä, merkitys ja monimuotoisuus rakennuskohteissa kasvaa jatkuvasti ja samalla elinkaari lyhenee. Ripeä kehitys näkyy esimerkiksi ylläpitotarpeiden nousussa. Rakennusalalla on jo herätty huomaamaan, että kaukaa viisas tilaaja varmistaa selustansa vaikkapa ulkoistamalla AV-huollon ja -tuen järjestelmälliseksi palvelupaketiksi, joka parhaimmillaan sisällytetään jo osaksi hankintaa.

Mikäli AV-ratkaisut toteutetaan esimerkiksi osana sähköurakkaa, tilaajan olisi syytä varmistaa, että AV-tekniikan alihankkijoiksi kiinnitetään kokeneimmat pelaajat. Samalla koko laatuketjua kannattaa tarkastella entistä pidemmälle: suunnittelun, hankinnan, asennuksen ja käyttöönoton tuolle puolen.

Halvin tarjous ei ehkä tarkoita edullisimpia kustannuksia järjestelmän koko elinkaaren mitassa. Alan tunteva AV-konsulttitoimisto osaa jo alkumetreillä laskea, kostautuuko budjetin kuristaminen hankintavaiheessa kulujen eksponentiaalisena kasvuna jatkossa.

Erikoisosaajien käyttäminen korostuu entisestään, kun puhutaan vaativammista kohteista, kuten kongressisaleista, yritysjohdon kokoustiloista, sairaalaympäristöstä, valvomoista. Turvallisuusluokitukseltaan kriittisimmissä kohteissa AV-järjestelmät jopa kahdennetaan, jotta toimintavarmuus taataan kaikissa olosuhteissa.

Teksti: Tommi Saarela


Artikkeli on alunperin julkaistu Sähköala Sähkö & rakentaminen 2017 -lehdessä.